Joie de vivre! Työnilo osaksi työelämää

Työelämän inhimillisyys on noussut yhdeksi tärkeimmistä puheenaiheista organisaatioiden työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä. Organisaatiot, jotka panostavat ihmiskeskeiseen kulttuuriin ja johtamiseen, menestyvät paremmin niin taloudellisesti kuin työntekijöiden tyytyväisyyden ja sitoutumisen näkökulmasta. Inhimillisen työelämän ytimessä ovat arvostava vuorovaikutus, työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen ja merkityksellisyyden kokemus. Johtajuudessa tämä tarkoittaa työntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kehittymisen tukemista, mikä pohjautuu positiivisen psykologian käsitteisiin, kuten sisäisen motivaation tukemiseen ja vahvuuksien hyödyntämiseen (Peterson & Seligman, 2004).

Joie de vivre työelämässä

Ranskalainen termi "joie de vivre" tarkoittaa elämäniloa, joka kumpuaa kasvun, kehityksen ja merkityksellisyyden tunteesta. Joie de vivre, elämänilo voisi tarkoittaa työelämässä myös työniloa.  Fredricksonin (2001) positiivisten tunteiden teoria osoittaa, että positiiviset tunteet – kuten ilo ja uteliaisuus – laajentavat ajattelua ja lisäävät yksilön resursseja kohdata tulevaisuuden haasteita. Työelämässä joie de vivre kehittyy kehittämällä vuorovaikutusmalleja ja antamalla tilaa luovuudelle sekä innovaatioille. Fredricksonin ja Losadan (2005) tutkimus korostaa myönteisen palautteen merkitystä: kun positiivisen palautteen määrä ylittää negatiivisen suhteessa kolme yhteen (3:1), työntekijät kokevat enemmän iloa ja motivoituvat vahvemmin työtehtäviinsä.

Joie de vivren mukainen organisaatio käytännössä

Työnilo lisääntyy myönteisessä organisaatiokulttuurissa, jossa käydään kaikkia arvostavaa vuorovaikutusta. Myönteinen organisaatiokulttuuri perustuu empatiaan, kiitollisuuteen ja arvostavaan vuorovaikutukseen, mikä vahvistaa työntekijöiden resilienssiä ja yhteisöllisyyttä. Hyviä käytännön keinoja myönteisen ilmapiirin luomiseen ovat työntekijöiden onnistumisten ja saavutusten juhlistaminen tai viikottaisten kiitoskorttien lähettäminen, joissa kiitetään kollegoita avusta ja hyvin tehdystä työstä. Tällaiset pienet eleet luovat myönteistä ilmapiiriä ja työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja ja tärkeitä.

Organisaatiot, jotka antavat työntekijöille mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa, edistävät sitoutumista ja luovat ilmapiiriä, jossa tulevaisuuteen katsotaan innostuneesti. Esimerkiksi mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan tai mentorointiohjelma, jossa kokeneemmat työntekijät tukevat uusia tulokkaita, voi auttaa työntekijöitä löytämään paikkansa ja kehittymään. Tulevaisuusorientoitunut ilmapiiri lisää työniloa, koska jokainen näkee oman mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä.

Työn merkityksellisyyden kokeminen on keskeinen osa joie de vivrea. Jokaisen työntekijän merkityksen sanoittaminen ja erilaisten onnistumistarinoiden jakaminen auttaa työntekijöitä näkemään oman työnsä arvon ja lisää motivaatiota.

Luovuuden tukeminen ja mahdollisuus käyttää omia vahvuuksiaan tuovat työpäivään iloa. Autonomia, vapaus, joustavuus sekä mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön vahvistavat työntekijöiden työmotivaatiota, koska he tuntevat saavansa vaikuttaa työhönsä ja käyttävät vahvuuksiaan.

Joie de vivren mukainen työpaikka tukee työntekijöiden hyvinvointia joustavilla työajoilla, riittävillä tauoilla ja työ- ja yksityiselämän tasapainottamisella. Tiimin yhteiset hetket vahvistavat yhteisöllisyyttä ja kuulumisen tunnetta, jotka luovat pysyvää työniloa.

Inhimillinen työelämä ja johtaminen edistävät työntekijöiden hyvinvointia ja organisaation resilienssiä. Työnilo – ilo siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan – auttaa työntekijöitä kehittymään ja kohtaamaan haasteet luottavaisin mielin. Organisaatiot, jotka panostavat inhimillisyyteen ja työnilon ylläpitämiseen, eivät vain selviydy, vaan myös kukoistavat.

Lähteet

  • Fredrickson, B. L. (2001). The role of positive emotions in positive psychology: The broaden-and-build theory of positive emotions. American Psychologist, 56(3), 218–226.

  • Fredrickson, B. L., & Losada, M. F. (2005). Positive affect and the complex dynamics of human flourishing. American psychologist60(7), 678.

  • Peterson, C. (2004). Character strengths and virtues: A handbook and classification (Vol. 3). Oxford University Press.

Edellinen
Edellinen

Inhimillisyyden tarve työelämässä

Seuraava
Seuraava

Inhimillisen työelämän työntekijätaidot