Ajankohtaisempi kuin koskaan

Viime vuosina työelämässä on noussut esiin inhimillisyyden merkitys ja inhimillisemmän johtamisen tarve. Nämä teemat ovat alkaneet näkyä keskusteluissa, ja mielestäni kaikki merkit viittaavat siihen, että inhimillisyys on yksi tulevaisuuden työelämän suurista trendeistä. On ilahduttavaa nähdä, miten tämä aihe on alkanut saada ansaitsemaansa huomiota, sillä se on aihe, joka on ollut työelämässä aliarvostettu ja liian vähän hyödynnetty voimavara.

Kirjassani "Inhimillisyyden voima työelämässä – Kohti menestystä ja hyvinvointia" käsittelen juuri tätä aihetta: miten inhimillisyys voi olla merkittävä resurssi johtamisessa ja organisaatioissa. Olemme perinteisesti nähneet tehokkuuden ja inhimillisyyden vastakkaisina tavoitteina, joita johdetaan erillään toisistaan. Monet organisaatiot ovat edelleen vahvasti taloudellisten tavoitteiden ohjaamia ja saattavat unohtaa, että työntekijöiden hyvinvointi ja tyytyväisyys ovat ratkaisevia organisaation pitkäaikaisen menestyksen kannalta. Huolehtiminen henkilöstöstä ja inhimillisyyden korostaminen eivät enää ole "pehmeitä arvoja", vaan ne ovat syvällä liiketoiminnan ja johtamisen ytimessä.

Kun organisaatio alkaa panostaa inhimillisyyteen, se rakentaa työelämää, jossa ihmiset kokevat tulevansa nähdyiksi, kuulluiksi ja arvostetuiksi. Tällaisessa ympäristössä työntekijät ovat motivoituneempia ja sitoutuneempia, mikä taas heijastuu positiivisesti tuottavuuteen ja koko organisaation hyvinvointiin. Emme voi käsitellä ihmisiä kuin koneita, sillä silloin heistä tulee kertakäyttötavaraa, jotka kulutetaan loppuun ja korvataan uusilla.

Uskon vahvasti, että organisaatioiden tulisi tunnustaa inhimillisyyden voima ja investoida sen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön osaamisen kehittämistä, kuuntelemista ja työympäristön parantamista. Inhimillisyyteen panostaminen ei ole vain nykyisen henkilöstön hyvinvoinnin edistämistä, vaan se on myös merkittävä kilpailuetu osaajapulan keskellä. Työnhakijat arvostavat yhä enemmän työpaikkoja, joissa heidän tarpeensa ja hyvinvointinsa huomioidaan.

Ajassamme näkyy selkeä muutos: asiantuntija- ja tietotyön lisääntyessä ihmisten ajattelusta ja tietopääomasta on tullut kriittinen kilpailutekijä. Samalla työn ajasta ja paikasta riippumattomuus on tehnyt työn rajaamisesta haastavampaa. Muuttuva työ vaatii uudenlaisia työskentely- ja johtamistapoja, jotka tukevat työntekijöiden jaksamista.

Suomessa ollaan kansantaloudellisesti paradoksaalisessa tilanteessa. Yhtäältä haluamme pidentää työuria, mutta toisaalta työterveydellisesti näyttää siltä, että työntekijät eivät kestä nykyisiä paineita. Jos haluamme, että ihmiset säilyttävät työkykynsä mahdollisimman pitkään, inhimillisyyden ja hyvinvoinnin on noustava keskeiseksi tekijäksi työelämässä.

Kirjani pohjautuu ihmiskeskeiseen ja inhimilliseen johtamiseen sekä positiiviseen psykologiaan, joka tutkii sitä, mikä tekee ihmisistä onnellisia ja hyvinvoivia. Positiivinen psykologia, "hyvän elämän tiede", tarjoaa oivalluksia siitä, miten voimme parantaa elämänlaatua ja hyvinvointia keskittymällä ihmisten vahvuuksiin ja myönteisyyteen.

Inhimillisyys on perusta empatialle, ymmärrykselle, huolenpidolle ja rehellisyydelle – arvoille, joita tarvitaan sekä yksityiselämässä että työelämässä. Kyky osoittaa empatiaa ja ymmärrystä luo merkityksellisiä ihmissuhteita, jotka lisäävät hyvinvointia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Positiivisessa psykologiassa inhimillisyys nähdään hyvinvoinnin tärkeänä rakennuspalikkana. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset, jotka osoittavat inhimillisyyttä, ovat onnellisempia, terveempiä ja menestyvämpiä elämässään.

Kirjani jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa keskittyy inhimillisyyden voimaan organisaation näkökulmasta, toinen osa inhimilliseen johtamiseen ja siihen, miten johtaja voi käytännössä edistää inhimillisyyttä työyhteisössään. Kolmas osa käsittelee inhimillisen johtamisen positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin ja työntekijöiden jaksamiseen.

Kunkin luvun lopusta löytyy Oikotie oivalluksiin -osio, jossa on coaching-kysymyksiä auttamassa lukijaa reflektoimaan omaa johtamista tai organisaation nykytilaa. Toivon, että kysymykset tarjoavat hyödyllisiä ajatuksia ja että niitä voidaan käyttää myös tiimeissä yhteisellä matkalla kohti inhimillisempää työelämää.

Mukavia lukuhetkiä kirjan parissa!